Helpot ja hankalat: joulukukkien hoito

Joulukukkien valikoima on etenkin viime vuosina paisunut hurjaksi. Perinteisten hyasinttien ja joulutähtien lisäksi valikoimaan kuuluvat esimerkiksi perhos- ja maaorkideat, kaikenkirjavat ananaskasvit ja erikoinen koristepuolukka. Joukossa on helppoja kasveja, joista saa helposti pitkäikäisiä huoneen koristuksia, mutta myös eräitä hankalimmista kasvihoidokeista, joita on käytännössä ajateltava kertakäyttökasveina. Tässä artikkelissa katsotaan lyhyesti, mitä tavallisimmat joulukukat vaativat viihtyäkseen, ja mistä lajeista on pitkäaikaisempaakin iloa.

Raitoja!

Vajaa vuosi sitten viime syksyn alkupuolella huonekasviviidakkoani koristamaan saapui säilätuutti (Vriesea splendens). Aikaisemmin olin törmännyt tähän kasviin eräällä Viherlandiaan suuntautuneella retkellä, kun miespuolinen kaverini osti tämän itselleen. Jo silloin ajattelin, että siinäpä on jännittävä kasvi. En kuitenkaan silloin napannut kasvia mukaani, nyt jo unohtuneesta syystä. Jäin kuitenkin miettimään säilätuuttia ja sen ihastuttavaa seepraraidallista ruusuketta. Joten kun seuraavan kerran kohtasin sen myymälässä, niin kotiinhan se lähti. 

Meksikolainen kiehkurakasvi

Kasveihin hurahtaneelle aivan liian tuttu tilanne on, että kaupasta ei pitänyt ostaa enää ainuttakaan uutta kasvia, mutta kohdalle osuu jotain niin hienoa ja harvinaista, että se on vain pakko saada. Eihän sitä tiedä, vaikka juuri nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus.

Viime visiittini Viherlandiaan päättyi juuri näin. Hyllyltä löytyi rivi kummallisia harmaita lehtikiehkuroita, joiden alla ei ollut ruukkua lainkaan, vain lyhyeksi leikattu juurinippu. Tillandsioita! Pieni salapoliisintyö kotona kertoi, että kyseessä oli Tillandsia xerographica, ilmakasvien kuningattareksikin kehuttu keskiamerikkalainen kaunistus. Kasvi on paitsi koristeellinen ja (löytämieni ohjeiden perusteella) helppo huonekasvi, myös elintavoiltaan mielenkiintoinen kummajainen.

Hurmaavat bromeliat

Luulin, etten ollut kovinkaan kiinnostunut ananaskasveista. Kuten näissä tapauksissa usein käy, yhtäkkiä huomasin kasvattavani kuutta eri lajia ja haluavani lisää. Vastahakoisesta alusta huolimatta ananaskasvien heimo, viehättävämmältä vierasperäiseltä nimeltään bromeliat, on sulattanut sydämeni. Ne tuovat kaivattua väriä saniaisten vihreyden keskelle ja ovat biologialtaan tavattoman mielenkiintoisia. Nämä avut ovat ylittäneet jopa yleensä yksisirkkaisia kohtaan kokemani ennakkoluulon. Nyt en esittele mitään yksittäistä lajia, vaan yritän hahmottaa koko bromelioiden ryhmän omalaatuista biologiaa.

Mysteerikukka sai nimen

Silloin, kun huonekasvin ostaa ilman tarkkaa nimeä, voi tunnistaminen tuottaa sekä päänsärkyä että suurta löytämisen riemua. Tarkka nimi kasville on tietenkin mielenkiintoista tietää, mutta lisäksi se on olennainen oikeiden hoito-ohjeiden selvittämiseksi. Välillä lajintunnistus voi vaatia melkoista salapoliisintyötä, kuten tämän kasvikokoelmani tuoreimman tulokkaan kohdalla.