Vanhoista kasveista uusia

Pieni kiivintaimi (Actinia deliciosa).

Kevät on monen huonekasvin lisäämiseen parasta aikaa. Kasvien heräillessä talvilevolta ja aloittaessa uuden kasvukauden, niistä saa helposti otettua pistokkaita, joiden kasvuun on mitä parhaimmat edellytykset. Myös useimmat siemenistä lisättävät kasvit kylvetään kevätaikaan. Monen huonekasvin kohdalla lisääminen tapahtuu sivuversoista tai jakamalla vanha kasvi useaan osaan. Näiden kasvien lisääminen tapahtuukin sitten kätevimmin keväisen mullanvaihdon* yhteydessä. 

Hertta & Pörhö

Edellinen flamingokukkakirjoitteluni innoitti minua suuresti näiden kasvien monimuotoisuuden osalta, ja niinpä viime aikoina viidakkoni on täydentynyt kahdella uudella flamingokukkayksilöllä. Toistaiseksi molemmat tulokkaat ovat edustaneet samaa Anthurium andreanum -lajia kuin vanhempikin yksilöni, mutta seuraavaksi haaveissa olisi hankkia esimerkiksi Anthurium scherzerianum -hybridejä, eli pikkuflamingokukkaa sekä mahdollisesti myös muita jännittäviä Anthurium-suvun edustajia.

Asiaan. Tässä on kehnossa talvivalaistuksessa edustavin kuva, minkä sain omasta flamingokukkakokoelmastani otettua. Huomatkaa, että vanhin kasvini on noin kaksi kertaa isompi, kuin uudet tulokaat. Eli sitten kun nekin alkavat kasvaa korkeutta ja leveyttä, niin elämästä saattaa tulla tilan suhteen taas astetta haastellisempaa.

Vasemmalta oikealle: takarivissä André, eturivissä Pörhö ja Hertta.

Kukka kuin lintu

Flamingokukkani sen saapuessa Prisman alelaarista kotiini.

Huonekasvibloggailu, ja muukin bloggailu on jäänyt syksyn kiireiden jalkoihin viime kuukausina, mutta nyt iltojen pimetessä tullee jälleen keskityttyä enemmän kaikenlaiseen kirjoittamiseen ja sisällä nyhväämiseen, mikä tietänee bloggailullekin hyvää.

Olen halunnut jo jonkin aikaa kirjoittaa eräästä kotiviidakkoni ehdottomista suosikkikasveista, jonka hankkimisesta haaveilin todella pitkään ennen kuin viimein löysin sopivan, ei ryöstöhintaisen, yksilön ihan sattumalta. Kyseessä on tietenkin upea andrenflamingokukka, Anthurium andreanum sp. Oma yksilöni löytyi tosiaan muutamia vuosia sitten Prisman alennusmyyntihuonekasvien joukosta, ja käytin oitis tilaisuuden hyväkseni. Tuolloin kasvi oli hieman kärsineen näköinen ja säälittävä, mutta toipui kyllä nopeasti päästessään uuteen ruukkuun ja hellän huolenpidon kohteeksi. Tällä hetkellä flamingokukkani on kasvanut noin 70 senttiseksi puskaksi, jolla on leveyttä vähintään yhtä paljon kuin korkeuttakin. Kukkia kasvi tekee keväästä syksyyn, ja koska yksittäinen kukka on kestänyt ainakin omassa yksilössäni keskimäärin 3-4 kuukautta, on kasvi kukassa käytännössä lähes ympärivuotisesti. Tällä hetkellä flamingokukassani on kesän jäljiltä kolme kukkaa ja huomasin juuri, että se tekee innoissaan neljättä. Flamingokukka on siis mitä näyttävin huonekasvi kauan kestävine kukkineen ja kiiltävän tummanvihreine lehtineen.