Muutoksen tuulia Kaisaniemessä

Evoluutiopuusta saa parhaan yleiskuvan portaiden päästä Kasvimuseon nurkalta.

Helsingissä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa on piilossa aitojen takana päivitetty istutuksia 2000-luvulle. Ulkotarhat rakennettiin suuren kasvien sukupuun muotoon - mikä hieno idea!

Eilen ulkopuolisilla oli ensimmäinen tilaisuus päästä tutustumaan evoluutiopuuhun lähietäisyydeltä. Intendentti Mikko Piirainen kierrätti pientä joukkoa uteliaita evoluutiopuun tyveltä latvukseen saakka. Aurinko paistoi lämpimästi ja kierros oli mitä mielenkiintoisin, vaikka kasvien istutus onkin vielä kesken, ja rahanpuutteen oksasakset ovat käyneet hankkeen kimppuun ennen kuin se on edes kasvanut täyteen mittaansa.

Madeiran metsissä

Kuten aiemmin jo kirjoitimme, vietimme joulun Madeiralla. Ikuisen kevään saari on kuuluisa puutarhoistaan, joissa kukoistavat kasvit kaikkialta maailmasta. Mutta on Madeiralla myös ikioma, alkuperäinen kasvillisuutensa, ja se vasta kiehtovaa onkin.

Madeira on yksi niistä muutamasta paikasta maailmassa, jossa yhä kasvaa välimerellistä laakerimetsää eli laurisilvaa. Vielä ennen jääkausien alkua ikiaikainen laakerimetsä peitti koko Välimeren seudun. Se oli suorastaan satumetsää: vänkyräisiä, naavan ja sammalen peittämiä puita, jotka kuhisivat eläimiä.

Liian vanha siitepöly ja muita tutkittuja juttuja

Keväinen metsäkorte.

Tämänkertaiset Viidakkokirjeiden tiedeuutiset kertovat kirpun lailla hyppivistä itiöistä, fossiilisesta siitepölystä ja maailman metsien huolestuttavasta katoamisesta.

Muinaisia magnolioita ja muita tutkittuja juttuja

Viidakkokirjeiden uusi kuukausittainen tiedepalsta on saavuttanut kunnioitettavan yhden kuukauden iän ja pääsee nyt toiseen osaansa. Tällä kertaa ihmettelemme sellaisia aiheita kuin lihansyöjäkasvien lehdissä eläviä pikkueläimiä ja Kirgisian vuorten sipulikasveja.

Puhuvat kasvit

Ihmiset viestivät keskenään puhumalla, ilmeillä ja eleillä, kirjoittamalla, viittomalla ja lukemattomien muiden keinojen avulla. Eläimet viestivät myös keskenään karjumalla, visertämällä, esittelemällä koreita värejään, tuoksuilla, kaikuluotaamalla.. Jostain syystä usein unohtuu se, että kasvitkin viestivät keskenään vähintään yhtä monipuolisesti ja jännittävin keinoin. Kasveja on totuttu ajattelemaan passiivisina paikallaan olijoina, joilla ei ole käytössään läheskään niin monipuolisia keinoja reagointiin ja viestimiseen kuin liikkuvammilla eläimillä. Totuus voi kuitenkin olla jotain aivan muuta.

14.

Tämä joulunpunainen kalenterinluukku pysyttelee kaukomailla ja matkaa kauas myös ajassa.

10.

Tässä luukussa kummittelee.

2.

Joulukuun toisen päivän kalenteriluukusta löytyy jouluinen elävä fossiili.

Huonekasvien sukupuu 2, paljassiemeniset

Araukaria, Wikipediasta.

Huonekasvien sukupuu -artikkelisarja alkoi itiökasveista kertovalla artikkelilla. Kun itiökasvit hallitsivat paleotsooista maailmankautta noin 250-400 miljoonaa vuotta sitten, oli seuraavaksi siemenkasvien vuoro. Niistä ensimmäinen aalto olivat paljassiemeniset - havupuut, käpypalmut ja neidonhiuspuut. Niiden joukossa on muutamia mielenkiintoisia ja kohtuullisen suosittujakin huonekasveja, ja niiden alkuperään ja sukulaisuussuhteisiin perehdytään tällä kertaa.

Huonekasvien sukupuu 1, itiökasvit

Vaikka sitä harvemmin tulee ajatelleeksi, kaikilla huonekasveilla on villejä lajitovereita, jotka kasvavat luonnossa jossakin päin maailmaa. Ne ovat kehittyneet toisista lajeista ja sopeutuneet kotiseutujensa olosuhteisiin vuosimiljoonien saatossa. Tosiasiassa huonekasveina pidetään melkoisen edustavaa valikoimaa kasvien sukupuun eri oksilta: niiden monimuotoisuus ja biologian mielenkiintoisuus on hämmästyttävää, vaikka niitä harmillisen usein arvioidaankin vain ulkoisen koreuden perusteella.

Minulle avain elävien olentojen ymmärtämiseen on niiden alkuperän ymmärtäminen. Mistä huonekasvit ovat tulleet, milloin ja miksi? Kuinka ne ovat muuttuneet aikojen saatossa? Mitä sukua ne ovat toisilleen? Näiden kysymysten ja vastausten viidakossa samoilemme nyt alkavassa artikkelisarjassa.

 Kaikkein luontevinta on aloittaa alusta. Siispä lähdetään liikkeelle aivan ensimmäisistä kasveista ja niistä muinaisista elävistä fossiileista, joita kasviharrastajien olohuoneista löytyy.

Kasvien alkuperästä

Tämä artikkeli on kierrätetty hieman muokattuna toisesta blogistani. Arvelin, että se voisi kiinnostaa lukijoita myös tällä puolella.

Kasvit ovat maaekosysteemien perusta. Käytännöllisesti katsoen kaikki muiden elämänmuotojen käyttämä energia on peräisin niiden sitomasta auringonvalosta. Kasvien määrästä ja laadusta riippuu suoraan se, millaisia eläimiä ja kuinka paljon alue voi elättää. Kasvit ovat käytännöllisesti katsoen luoneet nykyisenkaltaisen maailman muuttamalla ilmastoa, ilmakehän koostumusta ja tietenkin vielä radikaalimmin maisemaa. Sitä oudompaa onkin, ettei niiden evoluutiosta juurikaan puhuta alan tiedepiirien ulkopuolella.


Mistä kasvit siis tulivat, milloin ja miksi? Millaisia ensimmäiset kasvit olivat? Katsotaanpa.