Seikkailua Tallinnassa, osa 2

Edellisessä artikkelissa kerroin retkestämme Tallinnaan Suomen Orkideayhdistyksen hilpeässä seurassa. Koska orkideat olivat tietenkin retken itse tarkoitus, keskityin ensiksi niihin.

Oli Tallinnan pienessä, mutta ilmeisen rakkaudella hoidetussa kasvitieteellisessä puutarhassa paljon muutakin nähtävää. Erikoisia kasveja oli runsas kokoelma eri puolilta maailmaa. Sisäistä pientä paleontologiani ilahdutti erityisesti kasvimaailman elävien fossiilien edustava otos: oli saniaisia, araukaarioita ja jopa kauripuu, jollaista en ole eläessäni nähnyt. Tässä osassa kerron niistä.

Harvinaisia havupuita ja muita tutkittuja juttuja

Uhkaavasti lähestyvän joulukuusien kauden kunniaksi tämän kuukauden Viidakkokirjeiden tiedeuutiset on omistettu havupuille, noille esihistoriallisille kummajaisille, joita suomalaisena tulee helposti pitäneeksi itsestäänselvyytenä. Tarkennetaanpa vielä vähän: nyt puhutaan havupuiden genetiikasta.

Tässä kuussa ihmetellään havupuiden genomin hidasta evoluutiota, Tyynenmeren saarten podokarpusten suojelutoimia ja maailman suurinta genomia, joka sattuu kuulumaan joulukuuselle.

Huonekasvien sukupuu 2, paljassiemeniset

Araukaria, Wikipediasta.

Huonekasvien sukupuu -artikkelisarja alkoi itiökasveista kertovalla artikkelilla. Kun itiökasvit hallitsivat paleotsooista maailmankautta noin 250-400 miljoonaa vuotta sitten, oli seuraavaksi siemenkasvien vuoro. Niistä ensimmäinen aalto olivat paljassiemeniset - havupuut, käpypalmut ja neidonhiuspuut. Niiden joukossa on muutamia mielenkiintoisia ja kohtuullisen suosittujakin huonekasveja, ja niiden alkuperään ja sukulaisuussuhteisiin perehdytään tällä kertaa.