Kew Gardensin vihreät ihmeet

Lomailimme heinäkuussa puolisoni kanssa Lontoossa. Koska olemme molemmat pohjimmiltamme luonnontieteilijöitä, vierailukohteiden lista oli arvattava: luonnonhistoriallisia museoita, eläintarha, kaupunkipuistoja... ja paikallinen kasvitieteellinen puutarha.

Tässä tapauksessa se tarkoitti vuonna 1759 avautunutta Kew Gardensia. Suunnattomassa (121 hehtaaria!) puistossa on toinen toistaan mielenkiintoisempia käyntikohteita ripoteltuna niin laajalle alueelle, että heikkojalkaisempaa hirvittäisi. Onneksi puistossa on myös oma kiertoajelujunansa, jolla kohteelta toiselle pääsee jalkoja rääkkäämättä.

Kew'n kokoelmiin kuuluu peräti 30 000 eri kasvilajia, elävinä yksilöinä. Voitte varmasti kuvitella, että nähtävää riitti! Tässä pieni virtuaalikatsaus niihin Kew'n osiin, jotka ehdimme yhdessä päivässä nähdä.

Seikkailua Tallinnassa, osa 3

Hui, se on valtava!

Olen kirjoittanut kevättalvisesta retkestämme Tallinnan kasvitieteelliseen puutarhaan jo kahteen eri otteeseen: ensin orkideoista, joiden perässä matkaan oikeastaan lähdimme, ja sitten puutarhan kiehtovasta valikoimasta kasvimaailman eläviä fossiileja. Nyt lienee korkea aika kertoa yleisemmin siitä, millainen paikka kasvitieteellinen puutarha oikein on, ja mitä kiehtovaa huonekasviharrastaja voi sieltä bongata.

Seikkailua Tallinnassa, osa 2

Edellisessä artikkelissa kerroin retkestämme Tallinnaan Suomen Orkideayhdistyksen hilpeässä seurassa. Koska orkideat olivat tietenkin retken itse tarkoitus, keskityin ensiksi niihin.

Oli Tallinnan pienessä, mutta ilmeisen rakkaudella hoidetussa kasvitieteellisessä puutarhassa paljon muutakin nähtävää. Erikoisia kasveja oli runsas kokoelma eri puolilta maailmaa. Sisäistä pientä paleontologiani ilahdutti erityisesti kasvimaailman elävien fossiilien edustava otos: oli saniaisia, araukaarioita ja jopa kauripuu, jollaista en ole eläessäni nähnyt. Tässä osassa kerron niistä.

Seikkailua Tallinnassa, osa 1

Upeita kymbidejä kasvitieteellisen puutarhan aulassa.

Osallistuimme maaliskuun alkupuolella Suomen Orkideayhdistyksen järjestämälle retkelle Etelä-Helsinkinäkin tunnettuun Tallinnaan. Retki oli mitä mainioin, yhdistyksen väki hyvää matkaseuraa ja orkideat... no, orkideoihin on mahdotonta pettyä.

Tässä matkakertomuksen ensimmäisessä osassa keskitytään retken päätähtiin, orkideoihin. Seuraavassa osassa kerron sellaisista sivuseikoista kuin todella jännittävistä hawaijilaisista saniaisista, joita ryömin kuvaamassa pitkin Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan kivetyksiä.

Madeiran metsissä

Kuten aiemmin jo kirjoitimme, vietimme joulun Madeiralla. Ikuisen kevään saari on kuuluisa puutarhoistaan, joissa kukoistavat kasvit kaikkialta maailmasta. Mutta on Madeiralla myös ikioma, alkuperäinen kasvillisuutensa, ja se vasta kiehtovaa onkin.

Madeira on yksi niistä muutamasta paikasta maailmassa, jossa yhä kasvaa välimerellistä laakerimetsää eli laurisilvaa. Vielä ennen jääkausien alkua ikiaikainen laakerimetsä peitti koko Välimeren seudun. Se oli suorastaan satumetsää: vänkyräisiä, naavan ja sammalen peittämiä puita, jotka kuhisivat eläimiä.

Ikuisen kevään saarella

Kiinanruusun (Hibiscus rosa-sinensis) vaaleanpunainen lajike.

Viidakkokirjeiden kaksikko vietti joulunsa Madeiralla. Saaresta tulevat ensimmäisenä mieleen keski-ikäiset sekä eläkeläiset eurooppalaiset turistit, pakettimatkat ja suomi-karaokebaarit. Näitä kaikkia Madeiralta löytyykin, mutta myös paljon, paljon enemmän. Meitä ilahdutti erityisesti upea kasvipaljous. Joulukuussakin kukassa oli moni kotona talvihorroksessa kärvistelevä kasvi.

Seikkailu alppimaassa

Geneven kasvitieteellisen puutarhan pääportilta aukeaa palmukuja.

Minulle tarjoutui joulukuun alussa oivallinen tilaisuus yllättävään viikonloppulomaseen Sveitsissä. Aivan mahtavaa, sillä siitä lähtien, kun vietin maassa yhden kseän työharjoittelun merkeissä, olen kaivannut takaisin. Vaikka vierailu ei montaa päivää kestänytkään, onnistuin tehokkaasti sisällyttämään siihen peräti kaksi eri kasvitieteellistä puutarhaa, Geneven ja Lausannen. Seuraavaksi vuorossa ensimmäisen esittely!

16.

Kaukomatkaillaan vielä vähän, kun kerran aloitettiin. Tässä luukussa matkaamme Afrikkaan.

12.

Keskitalven pimeys ja pakkanen herättävät monessa kaukokaipuun. Tässä luukussa matkaillaankin lämpimämmille seuduille.

7.

Tänään pääsemme tutustumaan menneiden reissujen kuva-arkistojen helmiin. Esittelyssä on siis  eurooppalaisissa kasvitieteellisissä puutarhoissa kasvavia kaunokaisia:

Sivilisaation kehdossa

Kesäkuussa tein aikuisikäni ensimmäisen vierailun Välimerelle, tarkemmin sanottuna Korfun vihreälle saarelle Kreikan länsirannikolle. Matkan varsinainen tarkoitus oli katsella Korfun eläimiä, maisemia ja ihmisiä kävellen luonnontieteilijä Gerald Durrellin jalanjäljissä. Aivan yhtä kiehtovaksi osoittautui toinen, odottamattomampi näkökulma saareen: olimme Välimerellä, eurooppalaisen sivistyksen kehdossa - tätä kautta maanviljely levisi Eurooppaan ja täältä ovat kotoisin lukuisat ruokakaupan hyllyltä ja kukkakaupan valikoimasta tutut kasvit.

Joululahjaideoita kasviharrastajalle

Vaaleanpunainen jouluruusuhybridi (kuva Wikimedia Commons).

Tunnollisimmat joulun viettoon valmistautuvat ovat varmaan jo ehtineet hankkia läheisilleen ainakin osan lahjoista, mutta tässäpä hieman vinkkejä siitä, mitä esimerkiksi kaltaiseni huonekasviharrastaja arvostaisi lahjana. 

Kateutta ja ihastusta tropiikissa

Flamingokukka kasvaa vuorillakin.

Vietin tammikuun alkupuoliskon harvinaisella ulkomaanmatkalla, Negombon alueella Sri Lankassa. Matkalla yleisimpiin hupeihin kuului tunnistaa kadunvarsilta, pihoilta ja puutarhoista tuttuja huonekasveja. Oli mielenkiintoista katsoa, kuinka aivan samat kasvit näyttävät olevan muotia srilankalaisten puutarhoissa kuin suomalaisten olohuoneissa: kultaköynnös, orkideat, laikkuvehkat, palmut... Oli kiehtovaa, kuinka paljon rehevämpiä ne olivat tropiikin auringon alla. Nyt tarkoitukseni on jakaa srilankalaisten puutarhurien ilot teidänkin kanssanne.