Huonekasvien sukupuu 2, paljassiemeniset

Araukaria, Wikipediasta.

Huonekasvien sukupuu -artikkelisarja alkoi itiökasveista kertovalla artikkelilla. Kun itiökasvit hallitsivat paleotsooista maailmankautta noin 250-400 miljoonaa vuotta sitten, oli seuraavaksi siemenkasvien vuoro. Niistä ensimmäinen aalto olivat paljassiemeniset - havupuut, käpypalmut ja neidonhiuspuut. Niiden joukossa on muutamia mielenkiintoisia ja kohtuullisen suosittujakin huonekasveja, ja niiden alkuperään ja sukulaisuussuhteisiin perehdytään tällä kertaa.

Neidonhiuspuun talvi

Viime kesänä kirjoitin kasvikokoelmaani liittyneestä neidonhiuspuusta (Ginkgo biloba), joka tuolloin asusti parvekkeellani. Neidonhiuspuu on huonekasvina hieman hankala, koska se on lauhkean vyöhykkeen laji ja vaatii siis kylmän talven - mutta ei kuitenkaan ihan kestä Suomen talvea. Sen asema ikivanhana elävänä fossiilina ja koko luokkansa ainoana lajina tekee siitä kuitenkin niin kiehtovan, että kerran kasvin myynnissä nähtyäni se oli vain pakko saada.

Viime vuonna ihmettelin, kuinka oikein onnistun puun talvettamisessa, mutta loppujen lopuksi mututuntuma ohjasi ilmeisen oikeaan suuntaan.

Kasvi ajalta ennen dinosauruksia

Toteutin pitkäaikaisen haaveen, ja sain äskettäin kasvatikseni neidonhiuspuun (Ginkgo biloba). Neidonhiuspuu on sekä kaunis kasvi, että historialtaan erityistapaus, todellinen muinaismuisto. Kutsun asunnossani majailevaa vanhojen, kukkakasveihin kuulumattomien asukkaiden kokoelmaa Jurassic Parkiksi. Neidonhiuspuu on tämän muinaisaikojen puutarhan olennainen osa yhdessä saniaisten, käpypalmun, havupuiden ja mähkien kanssa. Oma yksilöni näkyy oheisessa kuvassa.

Klikkaa alta lukeaksesi lisää.