Oppivaisia lehtiä ja muita tutkittuja juttuja

Tuntokasvi tienpientareella Sri Lankassa.

Tammikuun tiedeuutiset käsittelevät maatalousmaisemien kasvien monimuotoisuuden vähenemistä, hämmentävää eläimen tapaan oppivaa kukkaa ja kolibria, jolla on molempia hyödyttävä yhteistyösopimus sammalen kanssa.

Kahdentunut genomi ja muita tutkittuja juttuja

Amborella trichopoda -pensas kertoo kaikkien kukkakasvien historiasta
(kuva Stan Shebs, Wikimedia Commons).

Vuoden viimeisissä tiedeuutisissa perehdytään kukkakasvien alkuperään, uusiin pelargonialajeihin sekä ruohokasvien ja pensaiden kasvueroihin aroseuduilla. Tässä katsauksessa ollaan ajan hermoilla ja katsotaan jopa tulevaan, sillä tutkimusartikkeleista kaksi julkaistaan lehtien paperiversioissa vastan ensi vuoden puolella. Ensi vuonna tiedeuutiset jatkavat edelleen uusin, ajankohtaisin tutkimusaihein.

Harvinaisia havupuita ja muita tutkittuja juttuja

Uhkaavasti lähestyvän joulukuusien kauden kunniaksi tämän kuukauden Viidakkokirjeiden tiedeuutiset on omistettu havupuille, noille esihistoriallisille kummajaisille, joita suomalaisena tulee helposti pitäneeksi itsestäänselvyytenä. Tarkennetaanpa vielä vähän: nyt puhutaan havupuiden genetiikasta.

Tässä kuussa ihmetellään havupuiden genomin hidasta evoluutiota, Tyynenmeren saarten podokarpusten suojelutoimia ja maailman suurinta genomia, joka sattuu kuulumaan joulukuuselle.

Kiehtovat kivikukat ja muita tutkittuja juttuja

Mätäskivikukka (Lithops aucampiae) maastoutuu todella hienosti aavikkoiseen elinympäristöönsä: suurin osa kasvista kasvaa itse asiassa maanpinnan alapuolella (kuva Peter Coxhead, Wikimedia Commons).

Lokakuun tiedeuutisissa tutustutaan kivikukkien ihmeelliseen elämään, viljellyissä kasveissa tapahtuviin muutoksiin ja viljelykasvien mahdollisesti muodostamaan uhkaan saman lajin luonnonpopulaatioille sekä espanjalaisissa eukalyptusviljelmissä viihtyviin lintuihin.

Liian vanha siitepöly ja muita tutkittuja juttuja

Keväinen metsäkorte.

Tämänkertaiset Viidakkokirjeiden tiedeuutiset kertovat kirpun lailla hyppivistä itiöistä, fossiilisesta siitepölystä ja maailman metsien huolestuttavasta katoamisesta.

Orkideoita bioreaktorista ja muita tutkittuja juttuja

Teepuu kukkii pienin,
vaatimattomin kukin (kuva
Tangopaso, Wikimedia Commons).

Elokuisissa (jotka tosin ehtivät julkaisuun vasta näin syyskuun alkupuolella) tiedeuutisissa tutustutaan Dendrobium -puikkokämmekkähybridien kaupalliseen massakasvatukseen, vesimelonimehun urheilusta aiheutuvia lihaskipuja lievittäviin ominaisuuksiin sekä teepuun (Melaleuca alternifolia) ominaisuuksiin tuholaishyönteisten torjunnassa.

Lituruohon päässälaskutaidot ja muita tutkittuja juttuja

Harvinaista Guzmania panamensis -bromeliaa on löydetty vain kolme yksilöä Länsi-Panamassa olevasta Santa Fen kansallispuistosta.

Viime kuussa Viidakkokirjeiden kuukausittaiset tiedeuutiset olivat kesälomalla, mutta nyt ne palaavat, toivottavasti entistä ehompina. Tällä kertaa ihmetellään uutta ananaskasvilajia, katoavien pölyttäjien seurauksia ja laskutaitoisia rikkaruohoja.

Kemiallisen sodankäynnin kustannukset ja muita tutkittuja juttuja

Pieni kaalinsukuinen lituruoho (Arabidopsis thaliana) toimii mallilajina monessa kasvitutkimuksessa, varsinkin genetiikkaa ja metaboliaa tutkittaessa. Lituruoho kasvaa myös Suomen luonnossa (kuva Alberto Salguero, Wikimedia Commons).

Ja jälleen on aika Viidakkokirjeiden uusien tiedeuutisten! Tai oikeastaan niiden aika olisi ollut jo toukokuun loppupuolella, mutta erinäisten kiireiden ja työvastoinkäymisten takia uutiset pääsevät julkaistaviksi vasta nyt. Tällä kertaa tarkastellaan hieman kasvien suhteita eläimiin, kun tarkastelun kohteena ovat kasvien ja pölyttäjien väliset vuorovaikutukset, kasvien yhteistyö hyönteisten kanssa sekä kasvien kemiallinen sodankäynti ja siitä aiheutuvat kustannukset. 

Muinaisia magnolioita ja muita tutkittuja juttuja

Viidakkokirjeiden uusi kuukausittainen tiedepalsta on saavuttanut kunnioitettavan yhden kuukauden iän ja pääsee nyt toiseen osaansa. Tällä kertaa ihmettelemme sellaisia aiheita kuin lihansyöjäkasvien lehdissä eläviä pikkueläimiä ja Kirgisian vuorten sipulikasveja.

Mauttomia mandariineja ja muita tutkittuja juttuja

Seikkailunhaluisina olemme retkeilleet tiedeviidakoiden
lisäksi muun muassa lupiiniviidakoissa...

Osallistuimme Maijan kanssa parisen viikkoa sitten seminaariin, jossa käsiteltiin tutkimustiedon popularisointia ja keskusteltiin perusteellisesti siitä, miten ja miksi nimenomaan tutkijoiden kannattaisi popularisoida oman tieteenalansa tutkimuksia. Tästäpä saikin vauhtia idea Viidakkokirjeiden omasta kuukausittaisesta tiedepostauksesta! Tarjoilemme siis jatkossa vuorotellen lyhyen katsauksen muutamiin kasvibiologian alan jännittäviin uusiin tutkimuksiin, jotta tekin arvon lukijat pääsette osallisiksi ripauksesta tuoreinta tutkimustietoa. Aloitetaanpa siis mauttomista mandariineista.